Jätkäsaareen rakennettiin suuri asuinalue. Viereen jäi yksi maailman suurimmista matkustajasatamista, josta liikennöi Tallinnaan 7 miljoonaa matkustajaa ja satoja tuhansia rekkoja vuodessa – rahti- ja matkustajaliikenne tukevat toinen toistaan ja varmistavat Helsingin tiiviit yhteydet Suomenlahden yli. Nyt liikennettä Länsisatamassa aiotaan edelleen lisätä siirtämällä sinne myös Katajanokan liikennettä, eikä maaliikenteelle ole vieläkään kunnon ratkaisua. Siksi on aika rakentaa Satamatunneli.
Hanke poikkeaa muista Helsingin liikennehankkeista taloudellisesti, sillä se voidaan toteuttaa satama-oy:n kautta kiinteistönä, jolloin kustannukset voidaan jyvittää pitkän ajan kuluessa sataman käyttäjille.
A-linjaus Lapinlahden kautta on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. D-linjauksen toteuttamiskelpoisuus selviää vasta vuosien päästä, kun Helenin öljyluolat on tyhjennetty, ja toteuttaminen venyisi jopa 2040-luvulle asti. Ratkaisu tarvitaan nyt, jotta liikenteen siirrot voidaan tehdä ja Eteläsataman suunnitelmaa päästään edistämään.
A-linjausta on kritisoitu, koska se osuu marginaalisesti Lapinlahden puiston laidalle. Pidentämällä tunnelin suojakantta liito-oravalle ei aiheudu merkittävää haittaa, ja mukulakirveliä suojellaan istuttamalla sitä puistoon lisää. Lapinlahdesta liikkuu paljon huhuja ”puiston tuhoamisesta” ym. Tosiasiassa maan päälle jäävä osuus Lapinlahden kiinteistöstä näkyy puiston eteläpuolella suunnilleen allaolevassa kartassa; alle 0,1 hehtaaria yli 9 hehtaarin puiston maa-alasta.
Nyt on aika tehdä lautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa päätöksiä, jotta tämä pitkään odotettu investointi saadaan liikkeelle.
