Ymmärryksestä toiminnaksi: Politiikassa pitää nykyään toimia nopeasti ja näyttävästi, ja siinä välillä arkijärki meinaa jäädä jalkoihin. Asioista päätettäessä tulisi ymmärtää, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, ja millä (mielellään näyttöihin perustuvilla) toimilla ongelma voisi ratketa. Aina paras ratkaisu ei ole poliittisesti realistinen, mutta sitä kannattaa silti tavoitella.

Tuloksia yhteistyöllä: Olen opiskelijapolitiikasta asti tottunut toimimaan eri puolueista olevien ihmisten kanssa. Useimmiten yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jos haluaa saada asioita aikaan, pitää ymmärtää eri tahojen tavoitteet ja löytää ratkaisut, joita enemmistö tukee. 

Resurssien tehokas käyttö: Helsingillä menee paremmin kuin monella muulla kaupungilla ja hyvää on ollut jaettavaksi, suorastaan tuhlattavaksi. Jos hyvää halutaan jakaa jatkossakin, emme voi sulkea silmiä tehottomuuksilta tai heittää rahaa jokaista ongelmaa päin.

Perheystävällinen ja liikkuva Helsinki

Pidetään väylät kunnossa – myös kävelyä ja pyöräilyä varten. Näin matkat pystyy taittamaan myös kävellen, pyöräillen tai rattailla ympärivuotisesti. Arkiliikunta lisääntyy ja liikenne sujuu.

Liikuntapaikat ja koulun salit ym. pidettävä hyväkuntoisina ja avoimina, jotta liikkuminen on mahdollisimman edullista.

Päiväkodit ja koulut: arvostetaan opettajia, myös rahallisesti. Rakennuksia saa ja pitää kehittää: iso päiväkoti ei ole huonompi kuin pieni, jos toiminta on järjestetty hyvin. Annetaan riittävästi lisäresursseja niihin oppilaitoksiin, joissa lähtökohdat opintoihin ovat hankalammat.

Kaupunkikehitystä uusille ja nykyisille helsinkiläisille

Arvostetaan rakennusperinteitä, mutta ei hölmöillä. Kaikkea ei voida ylläpitää ja kunnostaa kaupungin varoin, vaan on avoimesti etsittävä yhteistyömahdollisuuksia yksityisten kehittäjien kanssa kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi (esimerkiksi Lapinlahden sairaalan case on ollut surullinen, kun yksityisen kehittäjän suunnitelma hylättiin viime metreillä)

Helsinki kasvaa ja hyvä niin. Pidämme ovat auki osaavalle ja työhalukkaalle väestölle esim. kaavoittamalla jatkossakin lisää asuntoja (rakentamisen tämänhetkinen pysähdyksissä olo voi aiheuttaa suurta asumisen hintojen kohoamista lähivuosina).

Jatketaan keskustan kehitystä 2020 periaatepäätöksen mukaan: Tukholman-laivat Katajanokalle, Tallinnan-laivat Länsiterminaaliin Jätkäsaareen. Päätetään rakentaa Satamatunneli, jotta suunnitelma lähtee eteenpäin.

Jatketaan kohti hiilineutraalia Helsinkiä

Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat elämää sellaisena kuin sen tunnemme. Helsinki on onnistunut pudottamaan merkittävästi hiilipäästöjään lämmöntuotantoa kehittämällä Helenissä ja Vantaan Energiassa. Työtä riittää tässä edelleen — järkevillä investoinneilla pystytään pitämään liiketoiminta kannattavana ja helsinkiläisten lämmön hinnat kohtuullisina.

Hallinnon tehokkuus, verorahojen käyttö

Helsingin kaupungilla on töissä 40 000 ihmistä. Julkisten tietojen mukaan meillä on kaupunkiorganisaatiossa liikaa haasteita ihan perusasioissa: palkanmaksussa, sovittujen töiden tekemisessä, remonttien tehokkuudessa, aurauksessa, hoitoon pääsyssä… kaupungin johdon valtuustoa myöten pitää asettaa rima vähintään sinne, missä se on muuallakin: vaatia, että asiat hoidetaan sovitusti ja mallikkaasti.

Aloitetaan siitä, että palveluntuottajien ja työntekijöiden kannusteet ovat kunnossa, palveluntuottajiksi valitaan tehokkaimmat, ja hankintakriteereissä painotetaan muutakin kuin hintaa.

Investointien houkuttelu Helsinkiin

Vaikka Helsinki on palveluvaltainen kaupunki, meillä on ja tulee jatkossakin olla tilaa myös teollisemmille palveluille ja tuotekehitykselle. Meidän pitää houkutella investointeja niin pääkonttoreihin kuin teollisempiinkin laitoksiin aktiivisesti Helsinkiin, ja olla myös itse valmiita tekemään töitä niiden saamiseksi. Yritystoiminta tuottaa Helsinkiin mukavasti verotuloja, joilla voidaan kehittää parempaa kaupunkia.