MATTI PARPALA

Valtiontalous terveeksi

[et_pb_section fullwidth=”on” specialty=”off” transparent_background=”off” background_color=”#ffffff” inner_shadow=”off” parallax=”off” parallax_method=”off”][et_pb_fullwidth_slider admin_label=”Fullwidth Slider” show_arrows=”on” show_pagination=”on” auto=”off” parallax=”off” parallax_method=”off”][et_pb_slide heading=”Valtiontalous terveeksi” background_color=”#ffffff” alignment=”center” background_layout=”dark” background_image=”https://mattiparpala.fi/wp-content/uploads/2015/01/Parpala_banner_1920x500px_tausta1.jpg” /][/et_pb_fullwidth_slider][/et_pb_section][et_pb_section fullwidth=”off” specialty=”off”][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_text admin_label=”Text” background_layout=”light” text_orientation=”left”]

Harvardin opeista tärkeimpiä on ollut se, miten julkista sektoria tehostetaan. Resepti talouden tervehdyttämiseen on yksinkertainen: ensin on mietittävä, miten palveluita voidaan tehostaa ja mitä palveluita julkisella sektorilla on ylipäänsä pakko olla. Toiseksi on kysyttävä, mitä näistä palveluista voidaan väliaikaisesti keventää. Kolmanneksi, voisiko yksityinen sektori osallistua jotenkin palveluiden rahoittamiseen.

 [/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text admin_label=”Text” background_layout=”light” text_orientation=”left”]

Jotta saadaan valtiontalous terveeksi, tarvitsemme tehokkaampaa palvelutuotantoa, fiksumpia julkisia hankintoja ja selvemmin määriteltyjä julkisen sektorin rajoja. Tärkeintä on aina se, että palveluita saa, kun niitä tarvitsee – toisarvoista on se, kuka niitä tuottaa.

 

  • Kaikille on taattava toimivat peruspalvelut. Jokaisen pitää voida aidosti valita, haluaako palvelunsa julkiselta vai yksityiseltä – nyt valita voivat vain ne, joilla on siihen varaa. Sote-uudistuksessa on siirryttävä nk. raha seuraa potilasta –malliin.
  • Jotta palvelujen kustannukset pysyvät aisoissa, tarvitsemme kilpailun tuomaa dynamiikkaa: sote-uudistuksessa on taattava reilun kilpailun mahdollisuudet myös yksityisille toimijoille. Kuntayhtiöiden saama, kilpailua vääristävä veroetu pitää korjata, jotta ihmisille taataan aidosti tehokkain palveluntuottaja.
  • Asuntolainojen verovähennysoikeutta on edelleen pienennettävä. Muutkin verovähennykset on vähitellen poistettava, pois lukien ainoastaan tulonjakoa tasaavat ja Suomen kansainvälistä kilpailuasemaa suoraan parantavat täsmätoimet. Säästyneillä rahoilla korjataan taloutta ja alennetaan yleisiä verokantoja.
  • Valtion ja kuntien on tiivistettävä ja tehostettava palvelutuotantoaan asukaskeskittymiin – jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta palveluiden laajuus ja asumisen kustannus ei voi olla joka puolella sama.
  • Arvonlisäverossa on siirryttävä yhteen, n. 20 prosentin kantaan, mieluiten koko EU:ssa. Tämä alentaisi hintoja suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista, yksinkertaistaisi verotusta ja helpottaisi yritystoimintaa. Muutoksen vaikutukset pienituloisimmille on kompensoitava esim. työttömyyskorvauksen, eläkkeiden ja lääkekorvausten kautta.
  • Erilaisten indeksiin sidottujen menojen, mukaan lukien sosiaalietuuksien väliaikainen jäädyttäminen on tehokas ja muita kivuttomampi tapa hillitä julkisen sektorin kasvua. Julkisen sektorin palkat eivät saa kasvaa yksityistä sektoria nopeammin.
  • Tarvitsemme korkeamman työllisyysasteen ja kaikki työkykyiset töihin. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa – työkykyä ylläpitävään toimintaan on riitettävä rahaa huonoinakin aikoina.
  • Eläkeiän kahden vuoden korotus ei todennäköisesti vielä riitä huoltosuhteen heikentymisen aiheuttamiin kustannuksiin, vaan ikärajaa on nostettava edelleen eliniän pidentyessä. Eläkemaksuja on nostettava etupainoisesti, jotta eri sukupolvet osallistuvat oikeudenmukaisesti eläkkeiden rahoittamiseen.

 

Takaisin korjauslistaan >

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fullwidth=”on” specialty=”off” transparent_background=”off” background_color=”#ffffff” inner_shadow=”off” parallax=”off” parallax_method=”off”][et_pb_fullwidth_slider admin_label=”Fullwidth Slider” show_arrows=”on” show_pagination=”on” auto=”on” auto_speed=”5000″ parallax=”off” parallax_method=”off”][et_pb_slide heading=”Tule mukaan vaalitiimiin” button_text=”Liity mukaan” button_link=”https://mattiparpala.fi/liity-tiimiin/” background_color=”#008891″ alignment=”center” background_layout=”dark” /][et_pb_slide heading=”Haluatko olla mukana rahoittamassa Matin kampanjaa?” button_text=”Lahjoita” button_link=”https://holvi.com/shop/Parpala2015/” background_color=”#00494e” alignment=”center” background_layout=”dark” /][/et_pb_fullwidth_slider][/et_pb_section]

Kokemus

Minulla on pian 10 vuoden kokemus Helsingin kaupunkipolitiikasta, kaupunkikonsernista ja eri toimielimistä:

– Kaupunginvaltuutettu 2017-2021 (kokoomus)
– Helsingin Satama Oy, hallituksen pj. alkaen 2017-2025 (kaupungin 100% omistama yhtiö)
– Vantaan Energia Oy, hallituksen varapj. 2017-2021 (kaupungin 40% omistama yhtiö)
– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu ja tarkastuslautakunnan pj. 2022-2023
– Valtion tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen 2011-2013

Toimintatavat

Ymmärryksestä toiminnaksi: Politiikassa pitää nykyään toimia nopeasti ja näyttävästi, ja siinä välillä arkijärki meinaa jäädä jalkoihin. Asioista päätettäessä tulisi ymmärtää, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, ja millä (mielellään näyttöihin perustuvilla) toimilla ongelma voisi ratketa. Aina paras ratkaisu ei ole poliittisesti realistinen, mutta sitä kannattaa silti tavoitella.

Tuloksia yhteistyöllä: Olen opiskelijapolitiikasta asti tottunut toimimaan eri puolueista olevien ihmisten kanssa. Useimmiten yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jos haluaa saada asioita aikaan, pitää ymmärtää eri tahojen tavoitteet ja löytää ratkaisut, joita enemmistö tukee. 

Resurssien tehokas käyttö: Helsingillä menee paremmin kuin monella muulla kaupungilla ja hyvää on ollut jaettavaksi, suorastaan tuhlattavaksi. Jos hyvää halutaan jakaa jatkossakin, emme voi sulkea silmiä tehottomuuksilta tai heittää rahaa jokaista ongelmaa päin.

Tulokset

  • Periaatepäätös keskustasatamien uudelleen järjestämiseksi läpi valtuustosta 2020: mm. Jätkäsaaresta tehdään tunneli Länsiväylälle ja Eteläsatama vapautetaan lisärakentamiselle ja Arkkitehtuuri- ja Designmuseolle. Projektin valmistelu eteenpäin yli erilaisten selvitysten. Satamien siirtymisen konkreettisesti aloittava satamatunneli vihdoin kaavavaiheessa 2024-2025.
  • Maria01 -kampuksen laajennuksen nopeutettu edistäminen kaupunginvaltuuston kautta.
  • CO2-päästöjen vähentäminen johdon kannustinjärjestelmiin (kannattavuuden rinnalle) sekä Vantaan Energiassa että Helsingin Satamassa.
  • Vantaan Energian sähkönmyyntitoiminnan konsolidointi Oomi Energiaksi. Skaalan kasvamisen myötä tulos noussut voitolliseksi 2022 alkaen.
  • Helsingin Satama Oy:n tappiollinen alusten kiinnitys- ja irrotustoiminta erilliseen satamapalveluyhtiöön, joka noussut sen jälkeen voitolliseksi.

Teemat

Perheystävällinen ja liikkuva Helsinki

Pidetään väylät kunnossa – myös kävelyä ja pyöräilyä varten. Näin matkat pystyy taittamaan myös kävellen, pyöräillen tai rattailla ympärivuotisesti. Arkiliikunta lisääntyy ja liikenne sujuu.

Liikuntapaikat ja koulun salit ym. pidettävä hyväkuntoisina ja avoimina, jotta liikkuminen on mahdollisimman edullista.

Päiväkodit ja koulut: arvostetaan opettajia, myös rahallisesti. Rakennuksia saa ja pitää kehittää: iso päiväkoti ei ole huonompi kuin pieni, jos toiminta on järjestetty hyvin. Annetaan riittävästi lisäresursseja niihin oppilaitoksiin, joissa lähtökohdat opintoihin ovat hankalammat.

Kaupunkikehitystä uusille ja nykyisille helsinkiläisille

Arvostetaan rakennusperinteitä, mutta ei hölmöillä. Kaikkea ei voida ylläpitää ja kunnostaa kaupungin varoin, vaan on avoimesti etsittävä yhteistyömahdollisuuksia yksityisten kehittäjien kanssa kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi (esimerkiksi Lapinlahden sairaalan case on ollut surullinen, kun yksityisen kehittäjän suunnitelma hylättiin viime metreillä)

Helsinki kasvaa ja hyvä niin. Pidämme ovat auki osaavalle ja työhalukkaalle väestölle esim. kaavoittamalla jatkossakin lisää asuntoja (rakentamisen tämänhetkinen pysähdyksissä olo voi aiheuttaa suurta asumisen hintojen kohoamista lähivuosina).

Jatketaan keskustan kehitystä 2020 periaatepäätöksen mukaan: Tukholman-laivat Katajanokalle, Tallinnan-laivat Länsiterminaaliin Jätkäsaareen. Päätetään rakentaa Satamatunneli, jotta suunnitelma lähtee eteenpäin.

Jatketaan kohti hiilineutraalia Helsinkiä

Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat elämää sellaisena kuin sen tunnemme. Helsinki on onnistunut pudottamaan merkittävästi hiilipäästöjään lämmöntuotantoa kehittämällä Helenissä ja Vantaan Energiassa. Työtä riittää tässä edelleen — järkevillä investoinneilla pystytään pitämään liiketoiminta kannattavana ja helsinkiläisten lämmön hinnat kohtuullisina.

Lisäksi:

Hallinnon tehokkuus, verorahojen käyttö

Helsingin kaupungilla on töissä 40 000 ihmistä. Julkisten tietojen mukaan meillä on kaupunkiorganisaatiossa liikaa haasteita ihan perusasioissa: palkanmaksussa, sovittujen töiden tekemisessä, remonttien tehokkuudessa, aurauksessa, hoitoon pääsyssä… kaupungin johdon valtuustoa myöten pitää asettaa rima vähintään sinne, missä se on muuallakin: vaatia, että asiat hoidetaan sovitusti ja mallikkaasti.

Aloitetaan siitä, että palveluntuottajien ja työntekijöiden kannusteet ovat kunnossa, palveluntuottajiksi valitaan tehokkaimmat, ja hankintakriteereissä painotetaan muutakin kuin hintaa.

Investointien houkuttelu Helsinkiin

Vaikka Helsinki on palveluvaltainen kaupunki, meillä on ja tulee jatkossakin olla tilaa myös teollisemmille palveluille ja tuotekehitykselle. Meidän pitää houkutella investointeja niin pääkonttoreihin kuin teollisempiinkin laitoksiin aktiivisesti Helsinkiin, ja olla myös itse valmiita tekemään töitä niiden saamiseksi. Yritystoiminta tuottaa Helsinkiin mukavasti verotuloja, joilla voidaan kehittää parempaa kaupunkia.