Vantaan Energia, josta Helsinki omistaa 40%, kertoi äskettäin tehneensä vuodelta 2020 ennätystuloksen, 64,1 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiön co2-päästöt ovat pudonneet roimasti. Turpeen poltto lopetetaan 2021 ja kivihiilen vuonna 2022, kun monessa muussa yhtiössä ollaan päästövähennysten kanssa vasta lähtökuopissa. Miten tämä on mahdollista?
Päästökauppa tappaa vanhat tuotantotavat
Tätä kirjoittaessani käynnissä on hallituksen kehysriihi, jossa kerrotaan olevan riitaa turvealan pelastamisesta. Jos globaalia ilmastopolitiikkaa on seurannut edes puolella silmällä, ei tästä uutisesta voi olla muuta kuin äimän käkenä. Ilmeisesti turvealalla on tehty vielä viime vuosina huomattavia investointeja, vaikka olisi pitänyt olla täysin selvää, että fossiilisten polttoaineiden – joihin myös turve käytännössä kuuluu – polttaminen tulee muuttumaan kannattamattomaksi hyvin pian.
Fossiilisen energiantuotannon kannattamattomuus johtuu markkinoiden reaktiosta EU:n päästötavoitteisiin. Kun tavoitteita kiristetään, päästöoikeuksien määrä markkinoilla vähenee, eli niiden hinta nousee. Hinnannousu on kiihtynyt voimakkaasti viime kuukausina, kun EU:ssa tehtiin päätös vähentää päästöjä vielä lisää vuoteen 2030 mennessä – aiempi tavoite oli 40 % vuoden 1990 tasosta, uusi tavoite on 55 %.
Hiilidioksidia ilmaan päästävällä lämpöyhtiöllä on pakko olla näitä oikeuksia, ja näin ollen niiden hinta heijastuu suoraan lämmön hintaan. Jos kaukolämpö on liian kallista, asiakkaat siirtyvät muihin lämpölähteisiin, ja jossain kohtaa tuotanto ei enää kannata ollenkaan.
Kahden kärjen strategia: päästöt alas, tulos ylös
Vantaan Energiassa päivitettiin strategiaa muutama vuosi sitten, jonkin verran viime kuntavaalien jälkeen. Strategiassa on paljon tavaraa, mutta sen voi minusta tiivistää kahteen kärkeen: kannattava kasvu ja rohkeat päästövähennykset. Lopputulos näyttää olleen onnistunut, sillä yhtiö on pystynyt samanaikaisesti tekemään merkittäviä päästövähennyksiä että pitämään taloudellisen tuloksensa hyvänä. Viime vuonna veronmaksajille tuloutettiin yhtiöstä 17 miljoonaa euroa osinkoina. Reilussa 10 vuodessa päästöt putoavat yli 900 co2-kilotonnista reiluun 200 kilotonniin, siis yli 70 %.
Toisin kun välillä sekä yrityspuolella että politiikassa tunnutaan ajattelevan, hyvä tulos ja päästövähennykset eivät ole olleet toisilleen vastakkaisia, vaan toisiansa tukevia. Odotettavissa oli, että vähä- tai jopa nollapäästöisyys on kilpailuvaltti etenkin tulevaisuudessa, mutta positiivinen vaikutus onkin ollut yllättävän nopea.
Jo strategiaa kirjoittaessa yksi keskustelussa ollut elementti oli, että yhtiön pitäisi valmistautua “polttamisen jälkeiseen aikaan”. Jätteen polttamisen loppumiseen voi mennä vielä aikaa, mutta fossiilisten osalta poltto lopetetaan kokonaan jo 2026. Tässä suuri rooli on ollut innostavan strategian lisäksi osaavalla organisaatiolla ja johdolla.
Innostunut ja osaava organisaatio
Eräs hallituskollega totesi joskus, että firmat toimivat parhaiten silloin, kun johdolla on kova halu mennä eteenpäin ja hallitus joutuu välillä sitä jarruttelemaan – toisin päin asetelma olisi paljon hankalampi. Vantaan Energiassa tilanne on ollut tältä osin erinomainen. Uusia ideoita vähähiilisempään lämmöntuotannon ja parempaan tulokseen pääsemiseksi tulee hallitukseen säännöllisesti, ja monet niistä ovat edenneet myös toteutukseen. Yksi tapa, jolla olemme hallituksena pyrkineet entisestään vauhdittamaan tätä idealinkoa, on päästövähennystavoitteen sisällyttäminen yrityksen palkkiomalliin yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yrityksistä.
Ideat ovat olleet parhaimmillaan villejäkin. Osa niistä, kuten hiilidioksidin muuttaminen takaisin kaasuksi, olisi sijainnut vielä jokin aika sitten tukevasti hulluttelusektorilla. Nykyisellä ilmastopolitiikalla (nk. vihreään siirtymään liittyvät tuet) moni hullu idea on kuitenkin muuttunut mahdolliseksi. Kun tekniikkaa saadaan tukien avulla kehitettyä, voi moni aiemmin hullu idea olla 5-10 vuoden säteellä jo kannattava ilman tukiakin – aivan kuten tuulivoima nykyään.
Vaalitulos vaikuttaa myös yhtiöiden johtamiseen
Vantaan Energia, kuten Helen ja monet muut tunnetut yritykset, ovat sataprosenttisesti kaupunkien omistamia. Hallituksissa ns. ulkopuoliset asiantuntijajäsenet ovat useimmiten vähemmistö, ja enemmistö koostuu kaupunginvaltuutetuista – kuten allekirjoittaneesta, joka on toiminut varapuheenjohtajana Vantaan Energiassa, ja hallituksen puheenjohtajana Helsingin Satamassa.
Yritysten toiminnalla voi parhaimmillaan olla todella merkittävä vaikutus ilmastopäästöjen vähentämiseen. Vantaan Energia, jonka liiketoiminta on hyvin energiaintensiivistä, on ollut tästä hieno esimerkki. Hallitustyöskentely yhtiössä on ollut hyvin antoisaa, ja uskon, että olen myös omalla kokemuksellani pystynyt vaikuttamaan asioiden kehittymiseen positiivisesti. Olen omalta osaltani motivoitunut jatkamaan työtäni ilmastoviisaamman yritystoiminnan puolesta myös jatkossa.
—
Lisää tulevaisuuden lämmöntuotannon vaihtoehdoista: https://www.vantaanenergia.fi/lampo/nykylampo/isojen-vaihtoehtojen-aarella/
Lue lisää Matin ajatuksia: mattiparpala.fi ja twitter.com/mattiparpala
Ennakkoäänestys kuntavaaleissa 26.5.–8.6.2021. Varsinainen vaalipäivä 13.6.