Categories
kaupunginvaltuusto kuntavaalit 2021

Keskustasatamien uudelleenjärjestely mullistaa Helsinkiä

Yksi valtuustokauden suurimmista päätöksistä tehtiin helmikuussa. Sen vaikutukset näkyvät kymmeniä vuosia, ellei pidempäänkin.

Satamat ja meriliikenne ovat arvokas osa Helsingin sielua ja kaupunkikuvaa. Helsingin satama, jonka hallituksen puheenjohtaja olen ollut neljä vuotta, on matkustajaliikenteeltään jopa yksi maailman suurimmista (ainakin ennen koronaa myös Euroopan suurin). 

Satamat ovat Helsingille ja Suomelle elintärkeitä erityisesti siksi, että tavaraliikenteen kannalta Suomi on kuin saari – lentorahdin kapasiteetti on kallista ja vähäistä, eikä Venäjän ja Ruotsin kautta riittäviä maayhteyksiä käytännössä ole. Ei ihme, että Helsingin sataman kokonaistaloudellinen vaikutus alueelle on Turun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan jopa noin neljä miljardia euroa vuodessa.

Haasteita kuitenkin aiheuttaa se, että teknistaloudellisesti ja ympäristön kannalta varsin tehokas liikennemuoto, eli tiheästi liikennöivät, matkustajien lisäksi myös autoja ja rekkalastia kuljettavat laivat (nk. ropax-alukset), vievät maaliikenteen vuoksi paljon tilaa – varsinkin, koska keskustassa on kolme ropax-satamaa (Katajanokka, Länsisatama ja Eteläsatama). Tämä yhdistettynä kaupungin voimakkaaseen kasvuun on aiheuttanut sen, että valtuustokauden yksi suurimmista kaupungin kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä on ollut juurikin keskustasatamien tulevaisuus.

Koko valtuustokauden ajan käynnissä ollut valmistelu ja neuvottelu eteni lopulta kaupunginvaltuuston päätettäväksi helmikuussa. Valtuuston enemmistö hyväksyi tuolloin periaatepäätöksen siitä, miten satamatoiminta keskustassa jatkossa organisoidaan. Tämä päätös viitoittaa tietä tuleville päätöksille ja järjestelyille, mukaan lukien sataman investoinnit ja kaavoitus. Käyn tässä lyhyesti läpi tämän päätöksen vaikutukset kaupunkilaisten ja Helsingin keskustan näkökulmasta.

Rekkaliikenne Kauppatorin alueella loppuu

Suurin meriliikennettä koskeva muutos on se, että Eteläsatamasta Tukholman-liikenne siirtyy Katajanokalle, ja Katajanokalta Tallinnan-liikenne siirtyy Länsisatamaan. Näin ollen Katajanokalta kuljetaan jatkossa vain Tukholmaan, eli kukin laiva saapuu ja lähtee vain kerran päivässä.

Maaliikenteen kannalta tällä siirtymällä on ydinkeskustalle kaksi rauhoittavaa vaikutusta: ensinnäkin Katajanokalla maaliikenteen määrä n. puolittuu. Toisekseen Eteläsatamassa ei enää kuljeta maaliikennettä kuljettavilla aluksilla, mikä tarkoittaa että satamaan liittyvä rekkaliikenne Kauppatorin ympärillä loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi.  

Jätkäsaaren liikennepulmaan vihdoin ratkaisu: satamatunneli

Koska Tallinnan laivat puolestaan kulkevat tiheästi ja muutos tuo Länsisatamaan vielä lisää liikennettä, tulee myös maaliikenteen määrä alueella entisestään lisääntymään. Jätkäsaaren edustalla olevan Länsilinkin kohdalla maaliikenne on jo ilman satamaliikennettäkin sumpussa erityisesti aamuisin ja iltapäivisin, ja kun pääkaupunkiseudulle muuttaa lisää ihmisiä, myös tämä kohta hankaloituu entisestään, vaikka yhä isompi osa ihmisistä saadaan joukkoliikenteen piiriin (kuten olisi hyväkin). Vaikka satamaliikenne on vain muutama prosentti liikenteen kokonaismäärästä, aiheutuu aluksia lastatessa ja purkaessa pulssimaisesti iso kuormitus juuri tähän valmiiksi tukkoiseen kohtaan.

Kun liikennettä keskitetään lisää Länsisatamaan, tarvitaan maaliikenteeseen ratkaisuja, joilla taataan sataman ja merilogistiikan toiminnalle elintärkeä häiriöttömyys. Jos nopeaa alusten lastausta ja purkua ei voida luotettavasti varmistaa, se tarkoittaa että alusten aikataulut eivät pidä. Koska sekä laiturit että niille johtavat meriväylät Länsisataman edustalla ovat varsin ahtaat, aiheutuisi epäluotettavasta liikenteestä pahimmillaan samankaltainen kerrannaisongelma kuin junaliikenteellä on Helsingin ratapihalla (pahimmillaan liikennesumppu Helsingissä aiheuttaa myöhästymisiä tuntien ajan ympäri Suomea). Ilman maaliikenteen parempaa organisointia ei keskustasatamien uudelleenjärjestelyä voida toteuttaa.

Pulmaan on ehdotettu monia eri ratkaisuja, mutta käytännössä kaikki toteutukseen asti menneet muutokset ovat jääneet melko kosmeettisiksi. Isoa maanpäällistä ratkaisua, Länsilinkin ramppia, ei kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty. Joidenkin haaveilema liikenteen “siirtäminen” Jätkäsaaresta Vuosaareen olisi sekin ollut mahdoton skenaario. Näin ollen ainoaksi käytännölliseksi vaihtoehdoksi saada tulevaisuudessa entisestään kasvava satamaliikenne Jätkäsaareen ja sieltä pois häiriöttä on tunneloida tämä liikenne suoraan Länsiväylälle.

Tunnelivaihtoehto on siksikin erinomainen ratkaisu, että näin saadaan parannettua viihtyisyyttä, turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Jätkäsaaren itäpuolella ja Länsilinkin ympäristössä, ja silti samalla säilytetään tiheästi kulkeva nopea yhteys Tallinnaan. Investoinnin tekee Helsingin satama itse, minkä ansiosta kustannus voidaan vyöryttää ajan kuluessa meriliikenteen käyttäjille, jotka hyötyvät tulevaisuudessakin hyvistä yhteyksistä Tallinnaan – kuten veronmaksajat laajemminkin.

Eteläsatamaan uusi alue kaupunkilaisille ja matkustajille

Kaupunkikuvallisesti kaikkein suurin mullistus on se, miten valtavasti Eteläsataman alue muuttuu jatkossa. Alue on yksi Helsingin arvokkaimmista ja aivan keskustan vieressä. Tulossa on suunnittelukilpailu, jonka myötä alueelle tulee uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä paljon muutakin rakentamista kulttuurille ja liike-elämälle (ei kuitenkaan asumista). Lisäksi alueelta voi jatkossakin liikennöidä pelkkiä henkilömatkustajia kuljettavia risteilijöitä ja pika-aluksia.

Miten muutokset vaikuttavat Helsingin satamaan ja meriliikenteeseen?

Usein sanotaan, että liiketoiminnalle pahinta on epävarmuus. Vaikka satamatoiminnoille varattu alue nyt kapeneekin, mielestäni on tärkeää, että kaupunki – joka siis myös omistaa 100% satamasta – sai ylipäänsä vuosien vatvomisen jälkeen tämän periaatepäätöksen vihdoin tehtyä. Nyt satamalla, varustamoilla ja muilla meriliikenteessä toimivilla on tiedossa, miten satamatoiminnot voi/pitää ainakin seuraaviksi 20-40 vuodeksi järjestää, minne valmistellaan investointeja ja mitkä alueet taas jäävät pois käytöstä. Lisäksi on hyvä huomata, että Helsingin satama ei toimi vain keskustassa, vaan myös Vuosaaressa, joka on yksi Suomen suurimmista tavarasatamista.

Kuten edellä todettua: jos maaliikenne keskustassa, erityisesti Jätkäsaaren ympäristössä, saadaan järjestettyä hyvin, on myös meriliikenne jatkossa sujuvaa – olettaen, että ylipäänsä palaudumme pandemian jälkeen suunnilleen normaalitilaan. On kuitenkin hyvä huomata, että valtuuston periaatepäätös ei ole siinä mielessä kiveen kirjoitettu ohje, että myös jatkossa päätöksenteossa tarvitaan enemmistö toteutuksen jatkumiseksi suunnitelman mukaan.

Jos valtuuston voimasuhteet vaaleissa mullistuisivat, voisi tulla paineita tarkastella uudestaan edellisen valtuuston tekemiä päätöksiä, vaikkakin yleensä Helsingin kaupunkipolitiikassa jatkuvuudesta on pystytty pitämään hyvin kiinni. Olen joka tapauksessa toiveikas sen suhteen, että vaalit sujuvat hyvin, ja että tulevakin valtuusto jatkaa järkevällä linjalla tasapainottaen sekä kaupunkikehityksen tarpeita että hyviä liikenneyhteyksiä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.