Categories
Blogi

Parempi Suomi kasvuyrityksille

Sen sijaan, että kysytään “miten valtio voi auttaa”, Suomessakin olisi opittava kysymään “tarvitseeko valtion tähän edes osallistua”. Tärkeintä on huolehtia siitä, että Suomi säilyy vakaana, hyvin koulutettuna yhteiskuntana, jossa on yrittämiseen, erityisesti kasvuyrittämiseen, suotuisa ja kannustava ympäristö. Kun vielä lainsäädännössämme huomioidaan se, että yrityksiä on erilaisia, ja annetaan uusille ideoille tilaa kukkia, yritykset – kuten Simon & kumppaneiden Ambronite – hoitavat kyllä itse loput.

Maailma kasvuyrityksen silmin näyttää hyvin erilaiselta kuin maailma poliitikon tai suuryrityksen silmin. Tämä, jos mikä, olisi syytä ymmärtää eduskunnassa. Monet asiat ovat meillä yrittäjien ja yritysten näkökulmasta erittäin hyvin, kuten korkea koulutustaso, yhteiskunnan vakaus ja vertaistukiverkostot. Suomen yrityspolitiikka laahaa kuitenkin vielä monilta osin ajassa, jolloin talous oli paljon nykyistä yksinkertaisempi ja yksittäisten vientialojen rooli paljon merkittävämpi.

Tänä päivänä Suomi on yksi maailman hajautuneimmista ja erikoistuneimmista vientitalouksista.* Se on suurimmaksi osaksi hyvä asia, koska se suojaa meitä esimerkiksi maailmanmarkkinahintojen vaihtelulta (vrt. esim. öljymaat). Poliitikoille tällainen talouden rakenne aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa, kun yksittäisiä aloja tai suuryrityksiä tukevalla politiikalla ei enää voidakaan saada aikaan merkittäviä muutoksia. Suomessa olisi tärkeää ymmärtää se, että valtion mahdollisuudet yrityselämän tukemiseen ovat ylipäänsä varsin rajalliset. Sen sijaan, että kysytään “miten valtio voi auttaa”, Suomessakin olisi opittava kysymään “tarvitseeko valtion tähän edes osallistua”.

Eduskunta on kuluvalla vaalikaudella aloittanut työn yritysystävällisemmän ympäristön eteen. Esimerkiksi kansanedustajien Männistö & Jungner ajama määräaikainen enkelisijoittamisen verokannustin on ollut hyvä startti. Norminpurkutalkoista on puhuttu, mutta toteutuksissa olisi jo syytä ryhtyä etsimään ja seuraamaan kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten talous voi kehittyä, kun esimerkiksi kilpailua avataan fiksusti.

Seuraavan eduskunnan on jatkettava työtä sen eteen, että yritysten toimintaympäristö Suomessa on entistäkin suotuisampi ja kansainvälisempi. Verojärjestelmän on oltava kasvuun ja fiksuihin investointeihin kannustava. Nykyinen yritysverotus esimerkiksi on lähes sama kaikille yrityksille riippumatta yrityksen elinkaaren vaiheesta, tavoitteista tai tyypistä. Verojärjestelmän tulisi erityisen voimakkaasti kannustaa voitollisia pieniä yrityksiä investoimaan ja kasvamaan sen sijaan, että “kannustetaan” vuosittain kuluttamaan liikevoittoa lyhytjänteisiin toimenpiteisiin.

Vastaavanlaisia tapauksia, joissa järjestelmä on rakennettu enemmänkin suuren ja vakaan yrityksen ehdoilla, on muitakin. Erittäin kattavat tulopoliittiset ratkaisut ovat tästä hyvä esimerkki. Vaikka niissä onkin kiistatta ollut etunsa esimerkiksi talouden ennustettavuuden näkökulmasta, niissä unohdetaan yksittäisen yrityksen näkökulma lähes kokonaan. Lisäksi meidän tulisi miettiä, millaisella politiikalla pidämme yrityksensä myyneet, “exitin” tehneet yrittäjät Suomessa auttamassa uusia yrityksiä kasvamaan, sen sijaan että he karkaavat ulkomaille.

Yritysten edunvalvojia kritisoidaan usein siitä, että suuri osa ehdotuksista liittyy verotuksen alentamiseen. Tämä on osin tottakin, mutta arvostelu missaa pointin: muulla kuin veropolitiikalla voidaan tehdä valitettavan vähän liiketoimintaympäristöön vaikuttamiseksi. Tärkeintä on huolehtia siitä, että Suomi säilyy vakaana, hyvin koulutettuna yhteiskuntana, jossa on yrittämiseen, erityisesti kasvuyrittämiseen, suotuisa ja kannustava ympäristö. Kun vielä lainsäädännössämme huomioidaan se, että yrityksiä on erilaisia, ja annetaan uusille ideoille tilaa kukkia, yritykset – kuten viikon tukijan, Simon ystäviensä kanssa perustama Ambronite – hoitavat kyllä itse loput.

* Harvardin yliopiston Center for International Development ylläpitää tietokantaa eri maiden talouksien monimutkaisuudesta. Suomi ylsi vuonna 2012 tässä rankingissä sijalle 6. Monimutkaisuuteen vaikuttaa se, kuinka monille eri aloille vienti on hajautunut, ja kuinka erikoistunutta vientiteollisuus on. Ks. http://atlas.cid.harvard.edu/rankings/country/

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.