Matti Parpala

Vastuullinen Helsingin kehittäjä


Matti Parpala

Olen yrittäjä, Helsingin Sataman hallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen ex-kaupunginvaltuutettu ja nykyisen 4-vuotiaan lapsen isä. Vuonna 2022 perustettu yritykseni Will & Must Oy edistää vihreää siirtymää uusiutuvan energian projektien kautta. Keskitymme megawattiluokan aurinkoenergia- ja akkuvarastohankkeisiin eri puolilla Suomea, ja nykyinen hankesalkkumme tavoittelee noin 0,5 miljardin euron investointien synnyttämistä.

Opiskelin Helsingin/Aallon kauppakorkeakoulussa taloustieteen kandidaatiksi ja myöhemmin tein kaksivuotisen maisterintutkinnon politiikasta ja hallinnosta (Public Policy) Harvard Kennedy School of Governmentissa.

Työni ohella teen viikoittain Politbyroota, yhtä Suomen kuunnelluimmista politiikan podcasteista, yhdessä Sini Korpisen ja Juha Töyrylän kanssa, joihin tutustuin alun perin opiskelijapolitiikassa. Treenaan ja esiinnyn vuodesta 2011 toimineessa Stop the Press -coverbändissä yhdessä pääosin kauppakorkeasta tuttujen ystävien kanssa. Muutama vuosi sitten aloitin tenniksen pelaamisen, ja käyn viikoittain valmennuksessa Taivallahden tennishallilla. Meillä on myös ystävien kanssa purjevene HSK:lla Lauttasaaressa.

Kokemus

Minulla on pian 10 vuoden kokemus Helsingin kaupunkipolitiikasta, kaupunkikonsernista ja eri toimielimistä:

– Kaupunginvaltuutettu 2017-2021 (kokoomus)
– Helsingin Satama Oy, hallituksen pj. alkaen 2017-2025 (kaupungin 100% omistama yhtiö)
– Vantaan Energia Oy, hallituksen varapj. 2017-2021 (kaupungin 40% omistama yhtiö)
– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu ja tarkastuslautakunnan pj. 2022-2023
– Valtion tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen 2011-2013

Toimintatavat

Ymmärryksestä toiminnaksi: Politiikassa pitää nykyään toimia nopeasti ja näyttävästi, ja siinä välillä arkijärki meinaa jäädä jalkoihin. Asioista päätettäessä tulisi ymmärtää, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, ja millä (mielellään näyttöihin perustuvilla) toimilla ongelma voisi ratketa. Aina paras ratkaisu ei ole poliittisesti realistinen, mutta sitä kannattaa silti tavoitella.

Tuloksia yhteistyöllä: Olen opiskelijapolitiikasta asti tottunut toimimaan eri puolueista olevien ihmisten kanssa. Useimmiten yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jos haluaa saada asioita aikaan, pitää ymmärtää eri tahojen tavoitteet ja löytää ratkaisut, joita enemmistö tukee. 

Resurssien tehokas käyttö: Helsingillä menee paremmin kuin monella muulla kaupungilla ja hyvää on ollut jaettavaksi, suorastaan tuhlattavaksi. Jos hyvää halutaan jakaa jatkossakin, emme voi sulkea silmiä tehottomuuksilta tai heittää rahaa jokaista ongelmaa päin.

Tulokset

  • Periaatepäätös keskustasatamien uudelleen järjestämiseksi läpi valtuustosta 2020: mm. Jätkäsaaresta tehdään tunneli Länsiväylälle ja Eteläsatama vapautetaan lisärakentamiselle ja Arkkitehtuuri- ja Designmuseolle. Projektin valmistelu eteenpäin yli erilaisten selvitysten. Satamien siirtymisen konkreettisesti aloittava satamatunneli vihdoin kaavavaiheessa 2024-2025.
  • Maria01 -kampuksen laajennuksen nopeutettu edistäminen kaupunginvaltuuston kautta.
  • CO2-päästöjen vähentäminen johdon kannustinjärjestelmiin (kannattavuuden rinnalle) sekä Vantaan Energiassa että Helsingin Satamassa.
  • Vantaan Energian sähkönmyyntitoiminnan konsolidointi Oomi Energiaksi. Skaalan kasvamisen myötä tulos noussut voitolliseksi 2022 alkaen.
  • Helsingin Satama Oy:n tappiollinen alusten kiinnitys- ja irrotustoiminta erilliseen satamapalveluyhtiöön, joka noussut sen jälkeen voitolliseksi.

Teemat

Perheystävällinen ja liikkuva Helsinki

Pidetään väylät kunnossa – myös kävelyä ja pyöräilyä varten. Näin matkat pystyy taittamaan myös kävellen, pyöräillen tai rattailla ympärivuotisesti. Arkiliikunta lisääntyy ja liikenne sujuu.

Liikuntapaikat ja koulun salit ym. pidettävä hyväkuntoisina ja avoimina, jotta liikkuminen on mahdollisimman edullista.

Päiväkodit ja koulut: arvostetaan opettajia, myös rahallisesti. Rakennuksia saa ja pitää kehittää: iso päiväkoti ei ole huonompi kuin pieni, jos toiminta on järjestetty hyvin. Annetaan riittävästi lisäresursseja niihin oppilaitoksiin, joissa lähtökohdat opintoihin ovat hankalammat.

Kaupunkikehitystä uusille ja nykyisille helsinkiläisille

Arvostetaan rakennusperinteitä, mutta ei hölmöillä. Kaikkea ei voida ylläpitää ja kunnostaa kaupungin varoin, vaan on avoimesti etsittävä yhteistyömahdollisuuksia yksityisten kehittäjien kanssa kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi (esimerkiksi Lapinlahden sairaalan case on ollut surullinen, kun yksityisen kehittäjän suunnitelma hylättiin viime metreillä)

Helsinki kasvaa ja hyvä niin. Pidämme ovat auki osaavalle ja työhalukkaalle väestölle esim. kaavoittamalla jatkossakin lisää asuntoja (rakentamisen tämänhetkinen pysähdyksissä olo voi aiheuttaa suurta asumisen hintojen kohoamista lähivuosina).

Jatketaan keskustan kehitystä 2020 periaatepäätöksen mukaan: Tukholman-laivat Katajanokalle, Tallinnan-laivat Länsiterminaaliin Jätkäsaareen. Päätetään rakentaa Satamatunneli, jotta suunnitelma lähtee eteenpäin.

Jatketaan kohti hiilineutraalia Helsinkiä

Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat elämää sellaisena kuin sen tunnemme. Helsinki on onnistunut pudottamaan merkittävästi hiilipäästöjään lämmöntuotantoa kehittämällä Helenissä ja Vantaan Energiassa. Työtä riittää tässä edelleen — järkevillä investoinneilla pystytään pitämään liiketoiminta kannattavana ja helsinkiläisten lämmön hinnat kohtuullisina.

Lisäksi:

Hallinnon tehokkuus, verorahojen käyttö

Helsingin kaupungilla on töissä 40 000 ihmistä. Julkisten tietojen mukaan meillä on kaupunkiorganisaatiossa liikaa haasteita ihan perusasioissa: palkanmaksussa, sovittujen töiden tekemisessä, remonttien tehokkuudessa, aurauksessa, hoitoon pääsyssä… kaupungin johdon valtuustoa myöten pitää asettaa rima vähintään sinne, missä se on muuallakin: vaatia, että asiat hoidetaan sovitusti ja mallikkaasti.

Aloitetaan siitä, että palveluntuottajien ja työntekijöiden kannusteet ovat kunnossa, palveluntuottajiksi valitaan tehokkaimmat, ja hankintakriteereissä painotetaan muutakin kuin hintaa.

Investointien houkuttelu Helsinkiin

Vaikka Helsinki on palveluvaltainen kaupunki, meillä on ja tulee jatkossakin olla tilaa myös teollisemmille palveluille ja tuotekehitykselle. Meidän pitää houkutella investointeja niin pääkonttoreihin kuin teollisempiinkin laitoksiin aktiivisesti Helsinkiin, ja olla myös itse valmiita tekemään töitä niiden saamiseksi. Yritystoiminta tuottaa Helsinkiin mukavasti verotuloja, joilla voidaan kehittää parempaa kaupunkia.